Mitä stressi on?
Stressi voidaan määritellä tunteeksi, että ihminen kokee olevansa ylikuormitettu tai kykenemätön selviytymään henkisestä tai emotionaalisesta paineesta. Sillä voi olla sekä henkisiä että fyysisiä seurauksia.
Jossain vaiheessa useimmat ihmiset joutuvat kohtaamaan stressin tunteita. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 59 prosenttia aikuisista ilmoitti kokevansa paljon stressiä.
Yhteenveto: Stressi, tunne henkisen tai emotionaalisen paineen ylivoimaisuudesta, on hyvin yleinen ongelma.
Mikä on tärkein tavoitteesi?Powered by DietGenie
Laihduttaa
Saada lihaksia
Syödä terveellisesti
Tutustua uusiin keittiöihinStressin oireet
Energian väheneminen ja unettomuus
Pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa kroonista väsymystä ja unihäiriöitä, mikä voi johtaa energiatasojen laskuun.
Esimerkiksi äskettäin tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui yli 7 000 työssäkäyvää aikuista, todettiin, että väsymys oli “merkittävästi yhteydessä” työhön liittyvään stressiin.
Stressi voi myös häiritä unta ja aiheuttaa unettomuutta, mikä johtaa energian vähenemiseen.
Journal of Sleep Research -lehdessä vuonna 2018 julkaistussa katsauksessa todettiin, että “stressiin liittyvä huoli ja murehtiminen” voivat johtaa unihäiriöihin ja lopulta unettomuuden riskiin.
Toinen tutkimus, johon osallistui 2 316 henkilöä, osoitti, että stressille altistuminen oli yhteydessä lisääntyneeseen unettomuuden riskiin.
Molemmissa tutkimuksissa keskitytään unireaktiivisuuteen eli siihen, missä määrin stressi vaikuttaa kykyyn nukahtaa tai pysyä unessa.
Vaikka on selvää, että stressi voi häiritä unta, kaikki, jotka kokevat stressiä tai käyvät läpi stressaavaa aikaa, eivät kärsi unettomuudesta tai unihäiriöistä.
Muutokset libidossa
Monien ihmisten sukupuolivietti muuttuu stressaavien ajanjaksojen aikana.
Eräässä pienessä tutkimuksessa arvioitiin 30 naisen stressitasoja ja mitattiin heidän seksuaalista kiihottumistaan eroottista elokuvaa katsellessa. Ne, joilla oli korkea krooninen stressitaso, kokivat vähemmän seksuaalista kiihottumista verrattuna niihin, joilla oli matalampi stressitaso.
Vuonna 2021 julkaistussa, COVID-19-pandemian vaikutusta naisten lisääntymisterveyteen tutkineessa tutkimuksessa todettiin, että 45 prosenttia yli tuhannesta naisesta ilmoitti libidon vähentyneen stressin vuoksi.
Stressin lisäksi on monia muita mahdollisia syitä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia libidossa, kuten:
- hormonaaliset muutokset
- väsymys
- psykologiset tekijät
Masennus
Joidenkin tutkimusten mukaan krooninen stressi voi olla yhteydessä masennukseen ja masennusjaksoihin.
Eräässä tutkimuksessa, johon osallistui 816 naista, joilla oli vakava masennus, havaittiin, että masennuksen puhkeaminen oli merkittävästi yhteydessä sekä akuuttiin että krooniseen stressiin.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että korkea stressitaso oli yhteydessä suuren masennuksen puhkeamiseen nuorilla.
Lisäksi vuonna 2018 julkaistussa katsauksessa korostettiin masennuksen ja kroonisen tai väistämättömän stressin kokemisen välistä yhteyttä.
Stressin lisäksi masennukseen voivat vaikuttaa muun muassa seuraavat tekijät:
- sukuhistoria
- ikä
- ympäristötekijät
- jopa tietyt lääkkeet ja sairaudet
Yhteenveto: Stressi voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten energian vähenemistä, unettomuutta, libidon muutoksia ja masennusta.
Stressin fyysiset vaikutukset kehoon
Akne
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että korkeampi stressitaso liittyy aknen lisääntyneeseen esiintymiseen.
Yksi syy tähän voi olla se, että stressaantuneet ihmiset koskettelevat kasvojaan useammin, mikä voi levittää bakteereja ja edistää aknen kehittymistä.
Useat tutkimukset ovat myös vahvistaneet, että akne voi liittyä korkeampaan stressitasoon.
Eräässä pienessä tutkimuksessa mitattiin aknen vakavuutta 22 yliopisto-opiskelijalla ennen tenttiä ja sen aikana. Tenttijaksojen aikana, jolloin stressi lisääntyi, akne vaikeutui.
Ehdotettu sinulle: 9 luonnollista tapaa lisätä energiatasoa – Paranna energiaasi
Toisessa 94 teini-ikäistä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi stressitaso oli yhteydessä pahempaan akneen, erityisesti pojilla.
Nämä tutkimukset osoittavat yhteyden olevan olemassa, mutta niissä ei oteta huomioon muita vaikuttavia tekijöitä. Aknen ja stressin välisen yhteyden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia.
Stressin lisäksi muita mahdollisia syitä akneen ovat muun muassa:
- tulehdus
- hormonaaliset muutokset
- bakteerit
- ylimääräinen öljyntuotanto
- tukkeutuneet huokoset
Päänsärky
Monissa tutkimuksissa on todettu, että stressi voi vaikuttaa päänsärkyyn, joka ilmenee kipuna pään, kasvojen tai niskan alueella.
Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että stressin voimakkuuden lisääntyminen oli yhteydessä päänsärkypäivien määrän kasvuun kuukaudessa.
Eräässä toisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin 172 sotilasta päänsärkyklinikalla, havaittiin, että 67 % ilmoitti päänsärkynsä johtuvan stressistä, mikä teki siitä toiseksi yleisimmän päänsäryn aiheuttajan.
Vuonna 2020 tehdyssä pienemmässä tutkimuksessa todettiin myös, että stressi voi olla jännityspäänsärkyä aiheuttava tekijä.
Muita yleisiä päänsäryn laukaisijoita voivat olla unen puute, ruokavalio, alkoholinkäyttö, hormonaaliset muutokset ja monet muut.
Krooninen kipu
Säryt ja kivut ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat johtua lisääntyneestä stressistä. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että krooninen kipu voi olla yhteydessä korkeampaan stressitasoon sekä kohonneeseen kortisolitasoon, elimistön tärkeimpään stressihormoniin.
Esimerkiksi pienessä tutkimuksessa verrattiin kroonisesta selkäkivusta kärsiviä ihmisiä kontrolliryhmään ja havaittiin, että kroonisesta kivusta kärsivillä oli korkeampi kortisolipitoisuus.
Toinen tutkimus osoitti, että kroonisesta kivusta kärsivien ihmisten hiuksissa oli korkeampi kortisolipitoisuus, jota kuvailtiin uudeksi pitkäaikaisen stressin indikaattoriksi.
Ehdotettu sinulle: 21 yleistä merkkiä gluteeni-intoleranssista – oireet ja tunnistaminen
On kuitenkin muistettava, että nämä tutkimukset osoittavat yhteyden, mutta eivät tarkastele muita vaikuttavia tekijöitä.
Stressin lisäksi krooniseen kipuun voivat vaikuttaa myös esimerkiksi:
- ikääntyminen
- vammat
- krooninen huono ryhti
- hermovauriot
Usein esiintyvä sairaus
Jos tunnet taistelevasi jatkuvasti nuhaa tai muita sairauksia vastaan, stressi voi olla osasyy.
Stressi vaikuttaa immuunijärjestelmääsi. Tutkimukset osoittavat, että korkeammat stressitasot ovat yhteydessä lisääntyneeseen infektioalttiuteen.
Eräässä tutkimuksessa 116 iäkkäälle aikuiselle annettiin influenssarokote. Kroonisesti stressaantuneilla havaittiin heikentynyt immuunivaste rokotteelle, mikä osoittaa stressin yhteyden heikentyneeseen immuniteettiin.
Vastaavasti eräässä analyysissä, joka tarkasteli 27 tutkimusta, todettiin, että stressi oli yhteydessä lisääntyneeseen alttiuteen sairastua ylähengitystieinfektioihin.
Vuonna 2019 julkaistussa kirjassa “The Impact of Everyday Stress on the Immune System and Health” todetaan, että psykologinen stressi voi vaikuttaa kehon toimintoihin, kuten tulehdusreaktioihin, haavojen paranemiseen sekä kykyyn torjua infektioita ja sairauksia.
Stressi on kuitenkin vain yksi tekijä immuunijärjestelmän terveydessä. Heikentynyt immuniteetti voi johtua myös seuraavista syistä:
- vähäravinteinen ruokavalio
- päihteiden käyttö
- fyysinen inaktiivisuus
- immuunijärjestelmän häiriöt, kuten AIDS
Ruoansulatuskanavan ongelmat
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että stressi voi liittyä ruoansulatusongelmiin, kuten ummetukseen, närästykseen, ripuliin sekä ruoansulatushäiriöihin.
Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 2 699 lasta, todettiin, että stressitilanteille altistuminen oli yhteydessä ummetuksen lisääntymiseen.
Stressi voi vaikuttaa erityisesti niihin, joilla on ruoansulatushäiriöitä, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) tai tulehduksellinen suolistosairaus (IBD).
Eräässä tutkimuksessa 181 IBS:ää sairastavalla naisella lisääntyneet ruoansulatusvaivat olivat yhteydessä korkeampaan päivittäiseen stressitasoon.
Lisäksi eräässä analyysissä, joka koski 18 tutkimusta stressin vaikutuksesta tulehdukselliseen suolistosairauteen, todettiin, että 72 prosentissa tutkimuksista havaittiin stressin ja negatiivisten kliinisten tulosten sekä oireiden välinen yhteys.
Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa korostettiin stressin ja IBS-oireiden välistä suoraa yhteyttä, ja todettiin, että stressillä on “merkittävä rooli” ruoansulatusoireiden ilmenemisessä ja pahenemisessa.
Ehdotettu sinulle: Ahmimishäiriö: Syömishäiriöt – Oireet, syyt ja apu
Muista, että myös monet muut tekijät voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia, kuten ruokavalio, bakteerit, infektiot, tietyt lääkkeet ja muut tekijät.
Ruokahalun muutokset ja painonnousu
Ruokahalun muutokset ovat yleisiä stressin aikana.
Stressaantuneena saatat huomata, että ruokahalusi joko vähenee tai lisääntyy huomattavasti.
Eräässä pienessä tutkimuksessa, jossa oli mukana 272 naisopiskelijaa, havaittiin, että 81 prosenttia heistä koki muutoksia ruokahalussaan stressin aikana, ja 62 prosenttia ilmoitti ruokahalunsa lisääntyneen.
Ruokahalun muutokset voivat aiheuttaa painonvaihteluita stressaavien jaksojen aikana. Esimerkiksi tutkimuksessa, johon osallistui 1 355 ihmistä Yhdysvalloissa, havaittiin, että stressi oli yhteydessä painonnousuun aikuisilla, jotka olivat jo ylipainoisia.
Kolmannessa vuonna 2017 tehdystä tutkimuksesta selvisi, että henkilöt, joilla oli korkeammat kortisoli- ja insuliinitasot sekä enemmän kroonista stressiä, lihovat todennäköisemmin tulevaisuudessa. Tutkimuksen rajauksena oli, että osallistujat olivat pääasiassa valkoihoisia naisia.
Vaikka tutkimukset osoittavat stressin ja ruokahalun tai painon muutosten välisen yhteyden, tarvitaan lisää tutkimuksia ymmärtääksemme muita tekijöitä ja stressin vaikutuksia eri ihmisiin.
Nopea syke
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että korkea stressitaso voi aiheuttaa nopean sydämenlyönnin tai sykkeen. Stressaavat tapahtumat tai tehtävät voivat myös lisätä sykettä.
Samankaltaisessa vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 87 opiskelijan altistaminen stressaavalle tehtävälle nosti sykettä ja verenpainetta. Rentouttavan musiikin soittaminen tehtävän aikana auttoi estämään nämä muutokset.
American Heart Associationin mukaan stressaavan tapahtuman kokeminen voi saada kehosi vapauttamaan adrenaliinia, hormonia, joka saa sydämen lyömään nopeammin ja verenpaineen nousemaan. Tämä on yksi syy siihen, miksi lisääntynyt stressi voi aiheuttaa nopean sydämenlyönnin.
Hikoilu
Tutkimusten mukaan stressi voi myös aiheuttaa liiallista hikoilua.
Eräässä pienessä tutkimuksessa tutkittiin 20 henkilöä, joilla oli kämmenen liikahikoilu, eli käsien liiallinen hikoilu. Tutkimuksessa arvioitiin hikoilun määrää päivän aikana asteikolla 0-10.
Stressi lisäsi merkittävästi hikoilun määrää kahdesta viiteen pistettä niillä, joilla oli kämmenen liikahikoilu, sekä kontrolliryhmässä.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 40 stressille altistunutta teini-ikäistä koki runsasta hikoilua ja hajua.
Vuonna 2013 julkaistussa katsauksessa “psykologisesta hikoilusta” todetaan, että tällainen hikoilu tapahtuu vastauksena stressiin ja ahdistukseen, ja esiintyy tyypillisesti kasvoissa, kämmenissä, jalkapohjissa ja kainaloissa.
Yhteenveto: Kroonisen stressin fyysiset oireet ovat moninaisia ja laajoja. Niihin voi kuulua akne, päänsärky, sydämen tiheälyöntisyys, hikoilu, ruokahalun muutokset, ruoansulatusongelmat, krooninen kipu sekä useammin esiintyvät infektiot ja sairausjaksot.
Stressin hoitovaihtoehdot
Vaikka olisi mukavaa, että olisi olemassa yksi pilleri, joka poistaisi kaiken stressin, koska stressiä aiheuttavat monet eri tekijät, ei ole olemassa yhtä ainoaa hoitokeinoa.
Keskustelu lääkärin tai terapeutin kanssa on hyvä ensimmäinen askel, sillä he voivat auttaa sinua selvittämään, mikä tarkalleen aiheuttaa stressiäsi, ja ehdottaa keinoja sen hallitsemiseksi ja hoitamiseksi. He voivat myös auttaa selvittämään, johtuuko oireesi todella stressistä vai jostain muusta sairaudesta.
CDC:n (Centers for Disease Control and Prevention) mukaan stressinhallintaa voivat tukea seuraavat elämäntapavalinnat:
- taukojen pitäminen uutisista
- taukojen pitäminen laitteista (tietokone, puhelin, televisio)
- riittävä liikunta ja uni
- kehon lepäämisen tukeminen tauoilla
- ravinteikkaiden elintarvikkeiden lisääminen ruokavalioon
- syvään hengitysharjoitusten tekeminen
- meditaatio
- liiallisen päihteiden käytön välttäminen
- keskustelu ystävien, luotettavan neuvonantajan tai terapeutin kanssa
- yhteisön rakentaminen uskontoon perustuvien järjestöjen tai harrastusten kautta
Jos tunnet olosi stressaantuneeksi etkä tiedä, mitä tehdä, tai sinulla on itsensä vahingoittamisen ajatuksia, on tärkeää keskustella jonkun luotettavan henkilön tai terapeutin kanssa.
Voit myös soittaa valtakunnalliseen itsemurhien ehkäisyn hätänumeroon 800-273-8255, joka palvelee 24 tuntia vuorokaudessa.
Ehdotettu sinulle: 12 luonnollista tapaa tasapainottaa hormonitasi tehokkaasti
Apua on aina saatavilla.
Yhteenveto: Koska stressi voi johtua monista eri asioista ja oireet vaihtelevat henkilöittäin, hoito riippuu yksilöllisistä tekijöistä.
Elämäntapamuutokset, kuten liikunta, taukojen pitäminen 24 tunnin uutiskierrosta ja keskustelu ystävien tai ammattilaisten kanssa, voivat kuitenkin helpottaa stressiä.
Pitkäaikaisen stressin komplikaatiot
Krooninen stressi voi vaikuttaa koko kehoon, ja jos sitä ei hallita asianmukaisesti, se voi aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten:
- selkäkipu
- lihasjännitys
- astmaoireiden paheneminen
- keuhkoahtaumataudin (COPD) oireiden paheneminen
- kohonnut verenpaineen, aivohalvauksen tai sydänkohtauksen riski
- mielenterveysongelmat
Yhteenveto: Krooninen stressi voi vaikuttaa koko kehoon ja heikentää merkittävästi elämänlaatua kroonisen kivun, sairauksien riskin ja mielenterveyden muutosten kautta.
Yhteenveto
Satunnaiset stressaavat tapahtumat ovat osa jokaisen elämää.
Näiden tapahtumien läpikäyminen ja käsittely – tarvittaessa tukijärjestelmän avulla – on avain kroonisen stressin hallinnassa.
Krooninen stressi voi vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten matalaa energiatasoa, päänsärkyä, mielialan muutoksia ja alentunutta sukupuoliviettiä.
Onneksi on monia keinoja lievittää stressiä, kuten keskustelu ystävien tai terapeutin kanssa, liikunta ja meditaatio.
